Meillä onkin loppuviikko itsenäistä työskentelyä kirjallisen viestinnän tehtävien parissa. Diudiu.
VAROITUS: Tiedossa merkintä joka on täynnä masennusta ja ketutusta.
Mulla oli tavotteita joita asetin alkusyksystä, mutta huomasin etten jaksa pyrkiä niihin kun kaikki mahikset viedään miun nenän edestä. Olen vain yksinkertaisesti kyllästynyt taistelemaan mistään ja joku aina tulee ja nerona vie kaiken minkä eteen yrittää taistella.
Ens viiko lomaa. Saa taas hengähtää eli toisin sanoen kerätä palasia taas yhteen ja jos sitte jaksais taas pakertaa eteenpäin. :)
Ps. Perjantaina olen menossa psykologille. Kyllä mä pärjään.
Leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti