Minä jouduin (tai tässä tapauksessa pääsin sittenkin) näyttelemään mummoa meijän lyhytelokuvassa. Sitähän mie halusin mutta... ... Nojoo, antaa olla. Perjantai ja maanantai oli lähinnä hermoromahdusta kokonaan koska koin että kaikki mitä tein, oli turhaa tai muuten vaan mitätöntä. Ja kyllä, minä huomasin että olen helvetin kunnianhimonen. Toisinaan liiankin. Mutta kyllä se nyt silti vituttaa jos teet asioita joilla ei projektin kannalta käytännössä ole mitään merkitystä.. Tai jos OMATOIMISESTI aloitat jotain, niin joku tulee ja sotkee sen,tekee loppuun ja ottaa kiitokset. -.- Asia, joka meijän ryhmässä on pahasti pielessä, ei osata huolehtia omasta vastuualueesta vaan otetaan ja sotketaan muidenkin asiat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti